*

MerjaNurmi

Arvosanojen perusteet

Lukuvuosi alkoi, ja moni innokas oppilas aloitti opintiensä tai ainakin uudet haasteet uusien oppiaineiden myötä. Miten helppoa onkaan puhaltaa tuo into kumoon opiskeltavan asian kannalta täysin toisarvoisilla seikoilla.

Esimerkiksi biologian arvosanan ei tule olla kuvaamataidon arvosana. Monella paikkakunnalla lapset keräävät yhä kasvikansionsa, prässäävät kasvit, merkitsevät kasvupaikat, poimimisajankohdat, latinankieliset nimet ja suomenkieliset nimet paikoilleen. Opettaja arvostelee kansion - ja antaa paremman arvosanan, jos kansio on hienosti tehty. Samoin maantiedon, historian ja monen muun oppiaineen projektitehtävissä: työn jäljellä on suuri merkitys arvosanaan. Ei niin saa olla! Vain kansioon kerättyjen tietojen tulee olla merkitseviä arvosanaa määriteltäessä.

Kaikilla ei ole yhtä hyvä käsiala, kaikkien silmän ja käden yhteistyö ei ole aivan loistavaa. Eikä kaikilla ole kotona isosiskoa, joka tekisi työn oppilaan puolesta, tulostinta, jolla voisi oikaista, tai ei ainakaan tulostimessa mustetta!

Miksi, jos kasvit on kerätty ja oikeat tiedot hankittu, lasta rangaistaan huonolla arvosanalla kun hänellä on huonompi käsiala kuin jollain muulla? On paljon mahdollista, jopa todennäköistä, että se lapsi, joka on räpeltänyt vajavaisilla taidoillaan sen kansion jotenkuten kasaan, on nähnyt sen eteen paljon enemmän vaivaa kuin se toinen, jolle rivillä pysyminen ja kasvien kauniisti asetteleminen on helppoa kuin heinänteko?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Työn jäljellä on merkitystä elämässä yleisestikin, olipa koulussa, töissä tai vapaalla. Sinällään ymmärrän näkemyksesi, mutta pitäähän koululaisen itsekin tietää, missä pitää kehittyä. Visuaalinen puolikin on tärkeä. "Olen huono x:ssa" ei ole hyvä peruste hyväksyä se.

Tarvitseeko jokin kasvikansio arvostelua ollenkaan? Eikö riitä, että listaa hyvät ja kehitettävät asiat.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Arvosteltakoon työn jälki työn jälkenä, eli kuvaamataitona. On paljon ihmisiä, jotka eivät opi koskaan tekemään sitä hienoa kasvikansiota tai projektityötä Rooman perustamisesta, mutta joille nuo asiat, kasvituntemus ja tiedot ja kiinnostus Rooman historiaan, ovat sinänsä helppoja. On jopa sellaisia opettajia, jotka antavat plussaa sen mukaan, mitä laitteita kotoa löytyy, vaikka vanhalla tietokoneenreuhulla ja musteettomalla tulostimella ei ylletä ihan samaan kuin ammattitason teksitn- ja kuvankäsittelyohjelmilla ja priimakuntoisella lasertulostimella.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kannattaa mennä vaikka kotikunnan nettisivuille ja etsiä perusopetuksen opetussuunnitelma. Sieltä löytyvät sitten myös hyvän osaamisen, eli arvosanan kahdeksan kriteerit eri aineille ja luokka-asteille.

Kuvaamataitoa ei kouluissa ole opetettu enää aikoihin. Aineen nimi on kuvataide.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Samoin maantiedon, historian ja monen muun oppiaineen projektitehtävissä: työn jäljellä on suuri merkitys arvosanaan. Ei niin saa olla!»

Miksei saa? Oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun sitä saadaan soveltaa johonkin järkevään, vaikkapa sitten piirustustaitoa kukkien piirtelyyn. Sillä mitä yksittäisestä aineesta saa arvosanaksi on melko yhdentekevää, jos peruskoulun on tarkoitus olla yleissivistävä.

Tämä on jossain määrin rinnasteinen poikkitieteellisyyteen, jota akateemisessa maailmassa pyritään edistämään kaikin keinoin. Yhden asian osaamisella ei ole maailmassa juuri mitään merkitystä.

Aikuisten maailmassa se kuitenkin tulee vastaan, että jutut pitää tehdä huolellisesti, esteettisesti tai hyvällä kielitaidolla ja niin edelleen. Jos kirjoittaa kirjoituksen oravista, se on parasta tehdä hyvällä kielellä taidokkaasti tai muuten kukaan ei lue nerokkaita ajatuksiasi. Ilman viimeistelyä on lopputuloksena vain sellaista p:kaa mitä tehdään jossain Kiinassa.

Minusta on harmi, että kouluissa on taannuttu esimerkiksi kaunokirjoituksen hylkäämisessä.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Siksi ei saa, kun kädentaidoilla ja vaikkapa sillä, minkälainen tietotekninen varustus kotoa löytyy, on hyvin vähän tekemistä biologian ymmärtämisen ja osaamisen kanssa. Kädentaitojen arviointi tapahtukoon erillään akateemisen osaamisen arvioinnista.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Printtereillä on hyvin vähän merkitystä tuotoksen näyttävyydessä koska työt palautetaan nykyään sähköisessä muodossa ja käyttämällä vielä libre officea(ilmainen) tuotokseen ei kustannukset tosiaankaan ole esteenä sille että ei saisi hyvää työtä tehtyä. Isompi este on itse ohjelmien käyttäminen kuin itse laitteisto.

Kädentaidoissa se arviointi ei kohdistu pelkästään valmiiseen tuotteeseen vaan itse osaamiseen.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi Vastaus kommenttiin #6

Ai jahas, että kasvit prässätään ja lähetetään sähköisessä muodossa? Kaikki opettajat eivät hyväksy valokuvien käyttöä kasvien keräämisen sijaan.

Minun tekstini koskee niitä kouluja ja opettajia, joita se koskee. En ymmärrä, miksi joku haluaa välttämättä väittää, että kun jossain käytetään libre officea, missään Suomen peruskoulussa ei ole opettajia, jotka unohtavat, mitä pitikään arvioida, kun edessä on kaksi yhteiskuntaopin tehtävää, joista toinen on hiirenkorvilla ja huonolla käsialalla kirjoitettu (ihan totta, hei, oppilaat kirjoittavat yhä edelleen myös käsin), mutta siinä on tiedot kattavasti ja oikein ja on osattu vieläpä soveltaa tietoa, ja toinen on siisti, värikuvin havainnollistettu, tietoa nipin napin riittävästi.

Toimituksen poiminnat