MerjaNurmi

Malka silmässä

Viime päivinä olen osallistunut muutamaan ihmisten pukeutumista tai pukeutumattomuutta sivuavaan keskusteluun, ja olen melko hämilläni. Ihmiset näyttävät todella luulevan, että länsimaissa jokaisella on oikeus pukeutua kuten haluaa. Sehän ei ole totta.

Se ei ole ollenkaan totta. Meillä on lukuisia eri pukeutumissääntöjä, tabuja, jotka ovat niin syvään juurtuneita, että emme edes ymmärrä niiden olevan tabuja.

Eräs keskustelu koski Kirkkopäivien mainosta "tule sellaisena kuin olet". Mainoksessa poseeraa nuori nainen pitsialusvaatteissa. Se herättää jonkin verran närkästystä seksistisyydellään, koska huomion herättäjänä on nuori, kaunis ja vähäpukeinen nainen. Nainen nähdään tuossa katseen kohteena, ei itsellisenä toimijana, joka kenties iloitsee siitä, että hän on nuori, kaunis ja seksikäs, ja kykenee noilla ominaisuuksillaan hankkimaan hieman taskurahaa. Tuomiopäivän pasuunat soittavat vanhasta biisistä modernisoidun version, jossa paha ei olekaan Baabelin portto, vaan paha on se mies, joka häntä katsoo tai katsottavaksi kuvaa. Katseen kohde on siinä biisissä vain tahdoton ja alistettu olento, kulttuurituote, ei varsinaisesti henkilö, toisin kuin Baabelin portto, jonka katsottiin olevan itse vastuussa teoistaan.

Toinen keskustelu koski päähuiveja. Totta kai jokaisen pitää saada itse päättää, käyttääkö huivia vai ei. Ongelmahan ei edes ole se huivi. Ongelma on sama kuin edellä: koetaan huivin pitäjä tahdottomaksi ja alistetuksi olennoksi, joka ei ole kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä. Siksi hänen vaatteensa on ongelma. Hänet katsotaan vieraan kulttuurin edustajaksi, ja pelätään hänen levittävän esimerkillään naisten alistumista.

Myös se, joka ei kulttuuristaan huolimatta pidä huivia, pelkistetään tuohon huivittomuuteen: hän on emansipaation manifesti, ei niinkään lastenlääkäri tai kirjanpitäjä tai perheenäiti, vaikka hän itse ehkä toivoisikin tulevansa huomioiduksi työnsä eikä päähinevalintansa kautta.

Molempia näitä yhdistää ulkoa saneltu naiseus ja miehuus. Naiseus, joka on myös meidän ikioman kulttuurimme kirjoittamattomien sääntöjen mukaan niin mitätön ja halveksittava, että kenellekään ei tule edes mieleen ottaa tyypillisesti naiseuteen kuuluvia elementtejä myös miesten käyttöön. Vai onko muka joku, joka ei ole kuullut kenenkään käskevän toista pukeutumaan hameeseen, kun tämä toinen on tehnyt jotain pelkurimaista?

Meille on ilman muuta selvää, että kun Vesa-Matti Loiri pukeutuu hameeseen, peruukkiin ja korkokenkiin, se on vitsi. Naiseus on niin paljon miehuuden alapuolella, että naisen vaatteisiin pukeutuva mies on friikki, mutta ei päinvastoin. Miesten vaatteisiin pukeutuva nainen on vaatimaton ja järkevä.

Tasa-arvo on vasta sitten olemassa, kun ihmisten pukeutumisvalintoja ei arvoteta naisellisuuden tai miehisyyden mukaan. En tarkoita tällä sitä, että miesten nyt pitäisi ruveta pitämään kukkahuiveja (vaikka eurooppalaisilla aatelismiehillä rokokoo-kaudella meidän näkökulmastamme varsin naiselliset vaatteet olikin), vaan sitä, että pitää lakata päättämästä toisten puolesta, miksi he pukeutuvat niin kuin pukeutuvat. Hijab, niqab tai korsetti, siellä alla on täysijärkinen, täysiarvoinen ihminen, jolla pitää olla oikeus päättää ihan itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"länsimaissa jokaisella on oikeus pukeutua kuten haluaa."

Kala ei tiedä uivansa vedessä.

Jari Rinne

Jokaisesta yhteisöstä löytyy näitä sananselittäjiä.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Mitä tarkoitat sananselittäjällä?

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

On aivan totta, että kulttuurimme ei suosi miehen pukeutumista naiseksi. Tulkitset kuitenkin syyn väärin. Naiseutta ei suinkaan koeta mitättömänä tai halveksittavana. Mies joka pukeutuu naiseksi, joutuu erittäin suurella todennäköisyydellä halveksinnan kohteeksi.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

...mutta nainen voi pukeutua vaatteisiin, jotka ennen kuuluivat vain miehille. Se tabu on niin syvällä, että ei ymmärretä naisen vaatteiden halventavan miestä, koska pohjalla on jonkinlainen ajatus naisen alemmuudesta. Sitähän minä juuri kirjoitin, meillä on tiedostamattomia tabuja ja arvoasetelmia, kuten tämä, että miestä, joka pukeutuu kuin nainen, halveksitaan, ja sitä pidetään jotenkin luonnollisena ja itsestään selvänä. Miksi häntä halveksitaan, sepä onkin se kysymys!

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Väitän yhä, ettei kysymys ole naisen kokemisesta alempana, vaan miehen roolin kapeudesta.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi Vastaus kommenttiin #6

Voi olla, en ala väittelemään. Pointtini oli enemmänkin se, että joka kulttuurissa on pukeutumissääntönsä, jotka kulttuurin sisällä tuntuvat päivänselviltä. Eräskin ihminen joitain aikoja sitten selitti minulle viihtyvänsä porukassa, jossa ei katsota kenenkään vaatteita, pukumiehet kuulemma saavat äkkilähdön tuosta rennosta porukasta, joka ei arvioi ketään vaatteiden perusteella. Ei ymmärtänyt, kun yritin selittää, että jos pukumiehiä ei hyväksytä, heillähän on varsin ankara pukeutumiskoodi.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä Vastaus kommenttiin #7

Pukumiesten ulkonäkösäännöt lienevät ainakin jossakin mielessä verrattavissa muslimien pukeutumissääntöihin. Yhtiökokoukseen verkkareissa saapuva toimitusjohtaja aiheuttaisi melkoista hämminkiä, aivan kuin minihameeseen ja ja huiviin pukeutunut musliminainenkin.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi Vastaus kommenttiin #8

Ja myös niillä, jotka haluavat erottua pukumiehistä "rentoina jätkinä". Miesten pukeutuminen taitaa olla meidän kulttuurissamme kauttaaltaan säännellympää kuin naisten.

Toimituksen poiminnat